Kyläsairaanhoitajamalli

Terveyspalvelut sinne, missä ihmiset ovat

Kyläsairaanhoitajamalli on kehittämäni lähelle vietävien terveyspalveluiden toimintamalli, jossa sairaanhoitajan osaaminen tuodaan ihmisten saataville erityisesti alueilla, joilla terveyspalvelut ovat etääntyneet tai niiden saavutettavuus on heikentynyt.

Kyläsairaanhoitajan asiakkaana voi olla kuka tahansa alueella asuva ihminen, iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Palvelu perustuu matalan kynnyksen työskentelyyn, sairaanhoitajan tekemään hoidon tarpeen arviointiin ja käytännönläheiseen apuun. Tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin hänen tilanteensa edellyttämiin palveluihin mutta myös lääkärikonsultaatio käynnillä on mahdollista.

Mallin lähtökohta on yksinkertainen; kaikkea terveydenhuoltoa ei tarvitse keskittää vaan osa palveluista voidaan hyvin viedä sinne, missä ihmiset ovat jo muutenkin - kylätaloille, kyläkouluille, koteihin.

Miten kyläsairaanhoitajamalli toimii käytännössä

Kyläsairaanhoitajan työ perustuu joustavaan ja liikkuvaan sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan niin akuuteissa kuin kiireettömissäkin tilanteissa. Palvelua voidaan tarjota esimerkiksi kylillä, apteekeissa, yhteisissä kokoontumistiloissa tai asiakkaan kotona - siellä, missä palvelulle on tarvetta. 

Sairaanhoitaja arvioi asiakkaan tilanteen, hoitaa oman osaamisensa ja toimivaltansa puitteissa sekä ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. Kaikki tilanteet eivät edellytä lääkärin vastaanottoa, mutta tarvittaessa sairaanhoitajan työtä voidaan täydentää lääkärin konsultaatiolla ja/tai etäpalveluilla.

Mallissa voidaan yhdistää sairaanhoitajan vastaanotto, kotikäynnit, terveysneuvonta, pienet sairaanhoidolliset toimenpiteet, mittaukset ja laboratorionäytteenotto paikallisten tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Tavoitteena ei ole rakentaa uutta raskasta palvelurakennetta, vaan hyödyntää olemassa olevia tiloja, ammattilaisten koko osaamispotentiaalia sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja asiakkaan parhaaksi.

Miten kyläsairaanhoitajamalli eroaa kotisairaanhoidosta?

Kyläsairaanhoitajamalli eroaa kotisairaanhoidosta erityisesti palvelun kohderyhmän, jatkuvuuden ja toimintatavan osalta. Kyläsairaanhoitajan asiakkaan voi olla alueen koko väestö iästä tai elämäntilanteesta riippumatta, eikä asiakkaan tarvitse olla säännöllisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä.

Palvelun tarve voi olla kertaluonteinen tai satunnainen, akuutti tai kiireetön. Kyläsairaanhoitajan vastaanotolle voidaan hakeutua esimerkiksi hoidon tarpeen arvion, pienen toimenpiteen, mittauksen, näytteenoton tai terveysneuvonnan vuoksi. Palvelu voidaan toteuttaa vastaanotolla tai viedä tarvittaessa asiakkaan kotiin tai muuhun tarkoitukseen soveltuvaan paikkaan.

Kyläsairaanhoitajamallin tarkoituksena ei ole korvata kotisairaanhoitoa vaan täydentää olemassa olevia terveyspalveluita ja parantaa niiden saavutettavuutta ja saatavuutta erityisesti haja-asutusalueilla.

Mallin kehittäminen ja tulevaisuus

Kyläsairaanhoitajamalli on syntynyt käytännön työstä ja kehittynyt vuosien aikana vastaamaan erityisesti haja-asutusalueiden muuttuviin terveyspalveluiden tarpeisiin. Olen kehittänyt ja toteuttanut mallia 13 vuoden ajan ja kehittämistyö jatkuu edelleen.

Tällä hetkellä tutkin mallia YAMK-opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä jossa tarkastelen hoitajavetoisten, liikkuvien terveyspalveluiden toteuttamista haja-asutusalueilla hoitaja-lääkäri yhteistyön näkökulmasta.

Tavoitteena on kehittää kyläsairaanhoitajamallista toimintatapa, jota voidaan soveltaa erilaisille alueille niiden omista tarpeista ja olemassa olevista resursseista lähtien. Sama ratkaisu ei ehkä sovellu kaikkialle mutta mallin perusajatus on sovellettavissa; tarvittava osaaminen ja palvelut tuodaan lähemmäksi ihmistä.

Mallin kehittäminen edellyttää yhteistyötä hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa haluan olla mukana rakentamassa ja jalkauttamassa alueiden tarpeisiin sopivia lähipalveluratkaisuja myös muualla Suomessa sekä edistää aiheeseen liittyvää tutkimusta.

Kyläsairaanhoitajamallin kehittämisestä minulle myönnettiin Ihmisen parhaaksi-tunnustus vuonna 2026.